Espoolainen 23-vuotias Rebecca Ehrnrooth tavoittelee Suomen kärkeä sprinttihiihdossa. Mistä Espoon hiihtoseuraa edustavan Rebeccan palo hiihtoon lähti ja mikä saa hänet palaamaan ladulle aina uudestaan?

“Kaikki alkoi Espoon hiihtoseuran hiihtokoulusta, josta sain ystäviä, jotka ovat edelleen hyvin läsnä mun elämässä. Kaverit sai mut motivoitumaan hiihtämään, ja kun yhtäkkiä nuorten sarjoissa alkoi tulosta tulemaan, sain intoa aloittaa kilpailemaan vähän vakavammassa mielessä. Ladulle mut vie aina halu kehittyä, rakkaus lajia kohtaan, ja edelleen ihmiset. Hiihdon kautta olen saanut valtavan määrän mahtavia ihmisiä mun elämään!” Lisäksi Team sportia on jo kauan ollut hyvin vahvasti läsnä kilpahiihtopiireissä, ja tän takia olen ekstra innoissani tästä yhteistyöstä.”

Lahtelainen 25-vuotias Verneri Suhonen tähtää hiihdon MM- ja olympiafinaaliin. Hollolan Urheilijat -46 seuraa edustava hiihtäjä harrasti nuorempana useampaa lajia, eikä hiihto vielä silloin ollut selkeä ykköslaji.

“Kaikki alkoi 8-vuotiaana, kun mentiin siskon ja isän kanssa hiihtämään Hollolan Heinsuolle eräänä arki-iltana. Heinsuolla oli sinä iltana kunnan mestaruushiihdot ja isä sai jotenkin meidät suostuteltua mukaan. Kumpikin voitti sarjansa ylivoimaisesti ja seuran koutsit pyysivät mukaan treeneihin. En mä koskaan ajatellut hiihtoa kovin rakkaana harrastuksena, mutta tykkäsin käydä treeneissä monien muiden lajien ohella. Treeneissä oli mun hyvät ystävät myös aina paikalla ja seuran leirit oli kohokohtia, kun sai kavereiden kanssa hölmöillä. Vuodet vieri ja sitä ikäänkuin kasvoi lajiin sisään, siitä tuli arki ja elämäntapa.”

Vaikka hiihto onkin yksilölaji, hiihdon kautta tulleilla kavereilla oli Vernerille suuri merkitys ykköslajia valitessa. Muut harrastukset jäivät pois ja matka kohti tavoitteellista urheilua alkoi.

“Kun myöhemmällä iällä tuli aika valita laji johon panostaa, valinta hiihtoon tuli nimenomaan siltä pohjalta, että siellä oli parhaat kaverit. Sitten myös jotain tapahtui nuorella iällä murrosiän jälkeen. Ei mua ikinä juniorina tituleerattu lahjakkaaksi tai junnutähdeksi, mutta aina mä olin ollut nopein, kestävin ja voimakkain tyyppi mun pienissä piireissä missä lapsuuden ja nuoruuden pyörin. Nuorten sarjoissa alkoi tulosta tulla ja musta tulikin ikäluokkani kovin sprinttihiihtäjä, josta nousin ensin maailmancup-hiihtäjäksi ja sieltä maajoukkueeseen.”

Team Sportia -urheiluliikkeen paikallinen palvelu, vahva urheiluosaaminen sekä laadukkaat tuotteet eri lajeihin on jäänyt Vernerin mieleen jo pienestä pitäen.

“Mun ekat muistot Sportiasta on, kun olin nuori ja Hollolan legendaarinen Sportti-Make urheilukauppa liittyi Sportia-ketjuun. Mieleeni painui silloin vihreä väri ja tähti. Kyseisessä liikkeessä tulikin asioitua useita kertoja isän kanssa milloin mitäkin urheiluvälinettä tai vaatetta hankkimassa. Koskaan ei kyllä jäänyt sellainen maku, että ei löytyisi sitä, mitä etsi. Aina poistuin kaupasta ulos onnellisena poikana! Sittemmin nuorena miehenalkuna ensimmäisen kauppiastallisopimukseni tein Salomonin kanssa ja Lahti Launeen Sportia -kauppias toimi siinä välikätenä. Jälleen sama kaava toistui. Joka syksynä onnellinen isä ja poika astelivat kaupasta ulos pakka suksia kainalossa, oikein mitattuna ja pitoalueet tarkistettuina. Siitä lähti jalostumaan tarinani Salomonin kanssa ja nyt ollaan tehty vuosia kansainvälistä onnistunutta yhteistyötä. Ja edelleen käyntini Sportiassa ja Team Sportiassa toistuvat samalla kaavalla: tyytyväinen kaveri astelee ulos liikkeestä aina siellä vieraillessaan.”